Skip to content

Positiivinen pedagogiikka auttaa lasta tunnistamaan omat vahvuutensa

Positiivinen pedagogiikka pohjautuu positiivisen psykologian tieteenalaan ja keskittyy virheiden etsimisen sijaan tunnistamaan vahvuuksia. Positiivinen ja hyväksyvä ilmapiiri on koko koulun yhteinen asia, joka tukee myönteisten tunteiden ja kokemusten havainnointia. Omiin vahvuuksiin keskittyminen ja niiden hyödyntäminen motivoivat lasta oppimisessa ja auttavat muistamisessa. Parhaimmillaan positiivinen pedagogiikka edistää sekä opettajien että oppilaiden hyvinvointia.

Positiivista pedagogiikkaa hyödyntävässä työskentelyssä opettaja tarjoaa ympäristön ja työkalut joiden kautta lapsi tai nuori oppii vahvistamaan omaa hyvinvointiaan. Keskiössä ovat luonteenvahvuuksien ja myönteisten tunteiden löytäminen ja hyödyntäminen. Omien onnistumisten ja muiden myönteisten kokemuksien tunnistamista voi harjoitella. Harjoittelun myötä tunnetaidot ja oma hyvinvointi pysyvät tärkeinä osana myös myöhempää elämää kun niiden käsittelyä on jo varhaisessa vaiheessa opeteltu. Myönteisten tunteiden ja kokemusten havainnointikyky voi kantaa pitkälle esimerkiksi erilaisten vastoinkäymisten sattuessa lapsen tai nuoren kohdalle ja myöhemmin aikuisiällä. Positiivinen pedagogiikka siis antaa avaimia selviytyä haastavista tilanteista – olivat ne sitten kouluympäristössä tai koulun ulkopuolella tapahtuvia.

Keskitytään luonteenvahvuuksiin

Luonteenvahvuuksien tunnistaminen on tärkeä osa positiivista pedagogiikkaa. Jokaiselta löytyy omia luonteenvahvuuksia, joiden avulla asiat voivat hoitua luonnollisesti ja helposti. Luonteenvahvuuksia on olemassa yhteensä 24. Niihin kuuluvat esimerkiksi sinnikkyys, luovuus, rohkeus ja reiluus. Omien luonteenvahvuuksien löytäminen auttaa myös kehittämään heikompia ominaisuuksia. Positiivinen pedagogiikka ei kiellä negatiivisia tunteita ja haastavia tilanteita, vaan opettaa myös käsittelemään heikkouksia ja ratkaisemaan ongelmia.